minä ja mun ajatukset pt. 1000000
*ennenku alotat lukkeen nii kuuntele Hozier:in "Take me to chruch" -biisi ja fiilistele sitä niiku mää XDD. Joo moi, kiva ku oikeesti jaksoit taas tulla lukkeen. tässä ois nyt tämmönen ittestään tykkäämispurkaus teille jälleen kerran..,
mää oon ollu nyt viimesen kuukauden ihan hiljaa täällä blogissa, ku en mä oo oikee voinu enkä halunnukkaa mittää kirjottaa, ku en itekkään siinä kiireessä ja stressissä oikeen kerenny mittään aatteleen ja olliin aika pahasti taas hukassa:D Oon kuitenki nyt taas koonnu ne palapelin palaset mun päässä ja löytäny itteni, jes! Oon ratkassu monia arvoituksia mun päässä ja halluun kertoilla niistä ja mun uuellee vahvistuneista/mieleen muistuneista ajatuksista täällä teille nyt jonkun verran. Aattelin kans, että voisin avata vähän tässä samalla mun viimeviikon Tampereen reissua ja kertoilla, et miten se oikeen vaikutti mun ajatuksiin ja sillaii. Jatka vaan lukemista, jos kiinnostaa!
Mähän oon sellanen ihminen, että tartteen omaa aikaa ja tillaa aika paljon. Tossa ennen syyslomaa oli meillä koulussa kokeita paljon, ku jakso oli loppumassa. Joukkuekuviotki vähän muuttu ja oli paljon uusia juttuja, mihin piti kiireen keskellä koittaa sopeutua. Yritin siinä väkisellä tottua mun "uuteen" arkeen ja pysyä siinä mukana.. Joo mä pysyinki, mut mun ajatukset jäi jonnekki matkan varrelle ja eksyksissä oltiin ja pahasti. Ton kuukauden aikana mä oikeestaan keskityin vaan suorittamiseen, mulla oli kauhee stressi ja hirveet paineet joka asiasta, etin itteeni taas. unohin kokonaan levätä ja pysähtyä ajattelemaan, niinku mä ennen olin aina tehny. Enhän mä sit meinannu enää yhtään jaksaakkaan mittään.., mut mun onneks syysloma alko ja pääsin ihan itekseen reissaamaan. Sain unohtaa kokonaan ihan kaiken stressin ja lähtee rauhassa vapauttaan mun ajatuksia ja tyhjentään mun päätä. Sain olla oma itteni semmosessa seurassa, jossa kukaan ei arvostele mua tai mun tekemisiä. Se tuli niiin tarpeeseen, mä nautin niin paljon ja muistin taas, et kuka mä oon ja mitä mä teen.
Olin siis Hämeenlinnassa käymässä mun enon luona, ja sit kans Tampereella mun maailman ihanimman tädin luona kylässä. Reissuun mahtu yllättävän paljon vastoinkäymisiä, mutta hyvä niin, koska miistähän sitä eniten oppii..,ja siis toihan oli ihan huippureissu, eli oli siellä paljon positiivisiiki juttuja (liikaaa), mitkä mut sit kasas taas! Oli ihan huippuviikko!
Tampere, oma aika, lumi?! ja mun upee täti sai mut taas muistaan näitä monia tärkeitä ja ihania juttuja, joitten ansiosta tää mun elämä on niiiin mahtavaa!!
Ku menee sellaseen paikkaan ja porukkaan, jossa pystyy tavallaan niinku alottaan puhtaalta pöydältä, unohtaan kaikki murheet, mutkat ja ongelmat tai niin, nii siellä ittestään oppii todella paljon uusia hyviä juttuja. Mä henkilökohtasesti näillä reissuilla taas opin arvostaan itteeni ja hyväksymään itteni, ulkonäön, kaikki niiku ihan kokonaan. Opin taas tykkäämään itestäni ja rakastaan itteeni.
Mun ajatukset oli menossa pahasti jo sen suorittamisen ja pitäs olla sitä ja tätä, mitä ei oo -suuntaan. Ton reissun ansiosta sain kuintenki ne huonot ajatukset pysäytettyä ja pystyin taas olleen oma itteni välittämättä muitten mielipitteistä ja arvostelusta mittään!!
En voikku tuhannesti kiittää mun vanhempia ja sukulaisia, enoa, tätiä et tää reissu mulle mahollistettiin ja et tää reissu näinki hyvin taas toteutu ja onnistu! Oon ihan käsittämättömän onnellinen tällä hetkellä, oon vapauttanu itteni taas kerran niistä paineiden kahleista, uskallan olla oma itteni ja teen sellassii juttuit, mistä mulle tullee hyvä mieli. enkä välitä pätkääkään siitä, mitä muut musta ja mun jutuista aattelee, mähän oon mä, enkä oo millonkaan tästä muuksi muuttumassa. tykkää tai on tykkäämättä.
Tää maailma on meitä kaikkia varten, tän pitäs olla kaikille yhtä reilu ja hyvä ja kaikkien pitäs pystyä olleen onnellisia täällä, ihan omina itsenään. Toivon ihan tosi paljon, että me kaikki yhessä pystyttäs mahollistaan se onni meille jokaselle ja tekkeen tästä maailmasta parempi paikka! Pysytään vahvoina, uskotaan itteemme (ja toisiimme), arvostetaan sitä mitä meillä on ja ollaan avoimia uusille juttuille ja ihmisille meiän ympärillä1lä! koitetaan ettiä asioista ne hyvät puolet ja mennä sit niitten kautta. Myönnetään omat virheet ja pyyetään sekä annetaan anteeks ja muistetaan, ettei olla koskaan minkään asian kanssa yksin. Puhutaan suoraan siitä mitä tunnetaan ja kuunnellaan, miltä kavereista ja muista tuntuu,, oon huomannu et nää helpottaapi ainaki mun elämää ihan mukavasti.
Mähän oon sellanen ihminen, että tartteen omaa aikaa ja tillaa aika paljon. Tossa ennen syyslomaa oli meillä koulussa kokeita paljon, ku jakso oli loppumassa. Joukkuekuviotki vähän muuttu ja oli paljon uusia juttuja, mihin piti kiireen keskellä koittaa sopeutua. Yritin siinä väkisellä tottua mun "uuteen" arkeen ja pysyä siinä mukana.. Joo mä pysyinki, mut mun ajatukset jäi jonnekki matkan varrelle ja eksyksissä oltiin ja pahasti. Ton kuukauden aikana mä oikeestaan keskityin vaan suorittamiseen, mulla oli kauhee stressi ja hirveet paineet joka asiasta, etin itteeni taas. unohin kokonaan levätä ja pysähtyä ajattelemaan, niinku mä ennen olin aina tehny. Enhän mä sit meinannu enää yhtään jaksaakkaan mittään.., mut mun onneks syysloma alko ja pääsin ihan itekseen reissaamaan. Sain unohtaa kokonaan ihan kaiken stressin ja lähtee rauhassa vapauttaan mun ajatuksia ja tyhjentään mun päätä. Sain olla oma itteni semmosessa seurassa, jossa kukaan ei arvostele mua tai mun tekemisiä. Se tuli niiin tarpeeseen, mä nautin niin paljon ja muistin taas, et kuka mä oon ja mitä mä teen.
Olin siis Hämeenlinnassa käymässä mun enon luona, ja sit kans Tampereella mun maailman ihanimman tädin luona kylässä. Reissuun mahtu yllättävän paljon vastoinkäymisiä, mutta hyvä niin, koska miistähän sitä eniten oppii..,ja siis toihan oli ihan huippureissu, eli oli siellä paljon positiivisiiki juttuja (liikaaa), mitkä mut sit kasas taas! Oli ihan huippuviikko!
Tampere, oma aika, lumi?! ja mun upee täti sai mut taas muistaan näitä monia tärkeitä ja ihania juttuja, joitten ansiosta tää mun elämä on niiiin mahtavaa!!
Ku menee sellaseen paikkaan ja porukkaan, jossa pystyy tavallaan niinku alottaan puhtaalta pöydältä, unohtaan kaikki murheet, mutkat ja ongelmat tai niin, nii siellä ittestään oppii todella paljon uusia hyviä juttuja. Mä henkilökohtasesti näillä reissuilla taas opin arvostaan itteeni ja hyväksymään itteni, ulkonäön, kaikki niiku ihan kokonaan. Opin taas tykkäämään itestäni ja rakastaan itteeni.
Mun ajatukset oli menossa pahasti jo sen suorittamisen ja pitäs olla sitä ja tätä, mitä ei oo -suuntaan. Ton reissun ansiosta sain kuintenki ne huonot ajatukset pysäytettyä ja pystyin taas olleen oma itteni välittämättä muitten mielipitteistä ja arvostelusta mittään!!
En voikku tuhannesti kiittää mun vanhempia ja sukulaisia, enoa, tätiä et tää reissu mulle mahollistettiin ja et tää reissu näinki hyvin taas toteutu ja onnistu! Oon ihan käsittämättömän onnellinen tällä hetkellä, oon vapauttanu itteni taas kerran niistä paineiden kahleista, uskallan olla oma itteni ja teen sellassii juttuit, mistä mulle tullee hyvä mieli. enkä välitä pätkääkään siitä, mitä muut musta ja mun jutuista aattelee, mähän oon mä, enkä oo millonkaan tästä muuksi muuttumassa. tykkää tai on tykkäämättä.
Tää maailma on meitä kaikkia varten, tän pitäs olla kaikille yhtä reilu ja hyvä ja kaikkien pitäs pystyä olleen onnellisia täällä, ihan omina itsenään. Toivon ihan tosi paljon, että me kaikki yhessä pystyttäs mahollistaan se onni meille jokaselle ja tekkeen tästä maailmasta parempi paikka! Pysytään vahvoina, uskotaan itteemme (ja toisiimme), arvostetaan sitä mitä meillä on ja ollaan avoimia uusille juttuille ja ihmisille meiän ympärillä1lä! koitetaan ettiä asioista ne hyvät puolet ja mennä sit niitten kautta. Myönnetään omat virheet ja pyyetään sekä annetaan anteeks ja muistetaan, ettei olla koskaan minkään asian kanssa yksin. Puhutaan suoraan siitä mitä tunnetaan ja kuunnellaan, miltä kavereista ja muista tuntuu,, oon huomannu et nää helpottaapi ainaki mun elämää ihan mukavasti.
Mulle jostain pomppas kans etteen tämmönen mahtava voimalause, joka meiän pitäs pystyy kaikkien allekirjottaan, se menee näin: "Mä oon mitä mä oon, en mitä muut olettaa ja mä tuun sellasena ku tuun, tai en tuu ollenkaan" ,, toi sai mut ainaki tajjuun monta juttuu ja rohkas mua vaan enemmän tuomaan sitä ommaa itteeni esille.
tiiän, että moni täällä on jo sellassii, keil on hyvä itsetunto ja ossaa arvostaa ja hyväksyy ittesä sellasena ku on jne jene., ja se on ihan huippujuttu! nää mun postaukset on ehkä semmosia, että ei ehkä kovin sellassia auta (en kyllä tiiä muistakkaan,:Dd) mut siis mä kirjotan täällä näitä juttuja lähinne niille, keillä on vähän vaikeempi olla just oma ittensä. (tietty kirjotan ihan kaikille mut siis nii tajusitte varmaa mitä mä nyt tässä yritin selittää.. :D)
Täällä on ihan liian monta sellasta, ketä elää tavallaan peloissa ja paineissa ja aattelee aina, et mitähän muut tästä jne jne. mä ihan tosi paljon toivon, että jokanen näistä ihanista, ketä pelkää olla oma ittensä nii oikeesti kerräis rohkeutensa jonku huippujutun (esim. kirjat tyttö sinä olet.. si poika sinä olet) -avuulla ja sit oppis hyväksyyn ittensä ja rakastaa itteensä sellasena ku on. Mäki oon keränny rohkeuteni ja oppinu tykkään ittestäni, viimepäivinä jopa ihan jokasta ihonmutkaa myöten. Jokainen pystyy siihen, kunhan vaan sen itte tajuaa ja tekkeepi töitä sen etteen.
Iloa ja väriä maailmaan!! ei turhaan synkistellä, jokane meistä on ihan maailman paras semmosena ku on ja jokanen meistä on ansainnu onnen omana ittenään!
ihanaa loppupäivää just sulle sekä sun mummulle, papalle ja papukaijjalle jaja tosi paljon tsemppiä tohon (taas) alkavaan arkeen! Ooot ihan tosi upea just semmosena, kun oot! Oot maailman paras sä!<3 believe you and be yourself, u're amazing!<33
heippa!:)
ihanaa loppupäivää just sulle sekä sun mummulle, papalle ja papukaijjalle jaja tosi paljon tsemppiä tohon (taas) alkavaan arkeen! Ooot ihan tosi upea just semmosena, kun oot! Oot maailman paras sä!<3 believe you and be yourself, u're amazing!<33
heippa!:)
❤️
VastaaPoista