Suomi, menneisyys, tulevaisuus
Hellou, mitä sulle kuuluu? Mulle kuuluu tosi hyvää. Aina kuuluu tosi hyvää, mutta aina sitä ei itse muista arvostaa. Jokasen elämään kuuluu niitä huonoja hetkiä, huonoja päiviä, huonoja viikkoja. Tuntuu, ettei jaksa. Ei jaksa nousta, ei mennä, ei tehdä, ei välttämättä edes muista olla iloinen ja hymyillä. Ei ehkä muista kohdella toista, nii kun toivosi itteään kohdeltavan. Ei välttämättä muista olla reilu, eikä arvostaa tätä upeutta, mitä meidän jokaisen elämässä on. Mun mielestä nämä kaikki, huonot päivät ja ajat, negatiivisuus on yks iso ja tärkeä osa tätä elämää. Jos ei olis niitä huonoja päiviä, niin oisko sit muka hyviäkään? Olisitko sä Iiloinen ja onnellinen, jos sulla ei elämässäs ois mitään ikävää? Osaisitko sä arvostaa sitä, mitä sulla on, jos et kokis koskaan vastoinkäymisiä ja pettymyksen tunteita? Osaisiko nauttia ja olla onnellinen, jos sun elämäs ois kokoajan yhtä hymyä? Mä en ainakaan osaisi. Suomi, tää upea kotimaa, jossa on hyvä elää, hyvä olla. Jossa on turva